UNAIDSin arvion mukaan viime vuonna maailmassa oli 38,4 miljoonaa hiv-tartunnan saanutta ihmistä. Uusia hiv-tartuntoja todettiin 1,5 miljoonaa. Jokainen näistä tartunnoista on liikaa.
UNAIDSin arvion mukaan viime vuonna maailmassa oli 38,4 miljoonaa hiv-tartunnan saanutta ihmistä. Uusia hiv-tartuntoja todettiin 1,5 miljoonaa. Jokainen näistä tartunnoista on liikaa. Nykymuotoisilla hoidoilla on mahdollista ehkäistä tartunnat ja turhat kuolemat. Ehkäisyn saatavuus ja kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus sekä riittävät testausmahdollisuudet vähentävät tartuntoja merkittävästi. Seksuaaliterveyspalvelut ja seksuaalikasvatus eivät kuitenkaan tavoita ihmisiä tasa-arvoisesti. Hiv on edelleen maailmanlaajuinen terveyshaaste, joka eriarvoistaa ihmisiä.
Hiv on ihmisoikeuskysymys –hoidon saatavuudessa huomattavia haasteita
Kaikista suurimmassa riskissä jäädä ilman palveluita ovat naiset ja nuoret, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, seksityöntekijät, pakolaiset ja suonensisäisiä huumeita käyttävät. Tähän vaikuttaa maiden lainsäädäntö, stigma, sukupuolten eriarvoisuus, seksuaali- ja sukupuolittunut väkivalta sekä taloudelliset esteet.
Hiv-riski on suuri pakolaisten ja kriisien keskellä elävien ihmisten keskuudessa. Tämä johtuu terveyspalvelujen, seksuaalikasvatuksen ja ehkäisyn puutteesta. Myös konflikteissa lisääntynyt seksuaaliväkivalta altistaa hiville.
Muuttoliikkeen lisääntyminen maailmanlaajuisesti kasvattaa myös hivin suhteen haavoittuvassa asemassa olevien määrää. Esimerkiksi sota Ukrainassa on pakottanut ihmiset pakenemaan kodeistaan, infrastruktuuri on tuhoutunut ja keskeiset palvelut, kuten elintärkeät terveyspalvelut ovat vaarantuneet. UNAIDSin mukaan konfliktin alkaessa Ukrainassa arvioitiin olevan 260 000 hiv-tartunnan saanutta ihmistä. Heidän joukossaan oli 152 000 ihmistä, jotka saivat terveyden kannalta elintärkeää antiretroviraalista hoitoa. Hivin hoitolääkityksen saaminen sitä tarvitseville on ollut haastavaa. Lisäksi pelkona on, että toisesta maasta turvapaikkaa hakevat eivät stigman vuoksi uskalla hakeutua hoitoon.
Tavoitteena aids-epidemian lopettaminen vuoteen 2030 mennessä
Kaikilla ihmisillä on oikeus korkeatasoisiin seksuaaliterveyspalveluihin, joihin sisältyvät oikeus seksitautien, myös hivin, hoitoon ja ehkäisyyn. Yksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n tavoitteista on lopettaa aids-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä hoitamattomien trooppisten tautien epidemiat ja estää hepatiitin, veden välityksellä tarttuvien tautien ja muiden tarttuvien tautien leviäminen vuoteen 2030 mennessä.1
Miten päästään vuoden 2030 tavoitteisiin?
Jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa onnistutaan, ja kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemiaan palveluita ja hoitoa, tarvitaan sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että asennemuutoksia. Onnistuminen tavoitteissa perustuu tasa-arvolle, ei ainoastaan yhdenvertaisuuteen hivin ennaltaehkäisyn, hoidon ja hoidon saatavuuden näkökulmasta, mutta myös lainsäädännölliseen tasa-arvoon. Lainsäädännölliset muutokset vaativat asennemuutoksia ja pitkäjänteistä työtä. Haasteena on poistaa stigma ja syrjintä, mikä kohdistuu etenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Lisäksi köyhyys, sukupuolten epätasa-arvo, seksuaaliväkivalta ja lisääntyvät kriisit hidastavat tavoitteiden saavuttamista.
Yksi keino asenteiden muutoksessa on terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen sekä kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen tarjoaminen. Kokonaisvaltaisessa seksuaalikasvatuksessa on tärkeää antaa ikätasoista tietoa yksilön oikeuksista suojautua ja tulla suojelluksi seksuaaliväkivallalta, seksitaudeilta, kuten hiviltä, ja tarjota laaja-alaista tietoa seksuaalisuudesta. Seksuaaliterveyspalveluita tulee saada matalalla kynnyksellä. Niiden on oltava lähellä, esteettömiä ja ilmaisia, minkä lisäksi henkilökunnan tulee tuntea eri kohderyhmien tarpeet ja ymmärtää, miten heitä tulee kohdata ja kohdella. Lisäksi kaikkien terveyspalveluiden tulee olla luottamuksellisia ja palvelujen tarjoajien on varmistettava, että niitä tarvitsevat ovat tietoisia palveluiden olemassaolosta. Suomen Maailman aids-päivän kampanja lisää omalta osaltaan tietoa palveluista Suomeen muualta muuttaneille.
1 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 asetettiin vuonna 2015, joiden tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteita asetettiin yhteensä 17, joilla jokaisella on omat alatavoitteensa. Tavoite lopettaa HIV/aids asettuu tavoitteen numero kolme “terveyttä ja hyvinvointia” alle, tarkemmin ala tavoitteeseen 3.3.